Omahoitajuus
Hurtigin lastenkodissa jokaiselle lapselle on nimetty omahoitajapari. Omahoitajuus on keskeinen hoitomuoto lapsen kanssa työskentelyssä. Hoitomenetelmä perustuu kiintymyssuhdeteoriaan, jossa omahoitajan tärkeä tehtävä on muodostaa lapsen kanssa turvallinen ja korjaava kiintymyssuhde. Tämän vuorovaikutuksellisen, turvallisen suhteen myötä lapselle annetaan korjaavia ja eheyttäviä kokemuksia sijoituksen aikana. Omahoitajalla on pääasiallinen vastuu lapsen asioiden hoitamisesta ja hän tekee tiivistä yhteistyötä lapsen läheisverkoston ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Viikottaiset omahoitajahetket ovat tärkeitä omahoitajasuhteen vahvistamiselle ja kehittämiselle.
Hurtigissa jokainen lapsi saa olla oma itsensä. Jokaisen lapsen hoito suunnitellaan hänen omien tarpeidensa mukaan, perheen osallisuutta unohtamatta. Hurtigin selkeä ja kuntouttava toimintamalli tukee jokaista lasta yksilöllisesti, ottaen huomioon lapsen mahdolliset neuropsykiatriset pulmat, mielenterveyden haasteet ja käytöshäiriöt sekä muut yksilölliset tarpeet.
Näistä merkityksellisistä suhteista on tullut lapsille tärkeitä ja moni nuori saattaa vierailla Hurtigissa vielä poismuuttamisen jälkeen. Kodinomainen ja lämminhenkinen kasvuympäristö ovat tärkeitä asioita, joista haluamme pitää kiinni.
Perhetyö
Perhetyötä tehdään perheen voimavarojen mukaan ja se suunnitellaan vastaamaan jokaisen perheen yksilöllisiä tarpeita. Hurtigissa lapsen perhe nähdään kasvatuskumppanina ja perheen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä koko sijoituksen ajan. Perhetyön tavoitteena on lapsen kokonaisvaltainen yhteistyössä tapahtuva hoito ja kasvatus, vanhemmuuden ja perheen vuorovaikutuksen vahvistaminen sekä perheenjäsenten ja lapselle muiden merkityksellisten ihmissuhteiden tukeminen. Perhetyössä korostuvat perheen ja nuoren voimavarat sekä myönteinen muutos. Sijoituksen aikaisen perhetyön tavoitteena on luoda suotuisat edellytykset lapsen kotitumiselle sekä vahvistaa arjen rakenteita ja käytäntöjä perheen vuorovaikutusta tukevaksi.
Perhetyössä hyödynnetään lisäksi SILTA-mallin työmenetelmiä. SILTA-työn tavoitteita ovat lapsen elämäntarinan eheytyminen menneisyydessä, nykyisyydessä ja tulevaisuudessa sekä sillan rakentaminen lapsen, hänen vanhempiensa ja työntekijän välille. SILTA-mallin teoreettisena kivijalkoina ovat perheterapeuttinen viitekehys, narratiivisuus ja dialogisuus. Keskeistä SILTA-mallissa on kokemuksi kohdatuksi tulemisesta osallistujien välillä sekä lapsen ja perheen elämästä kertovien yhteisten tarinoiden jakamisesta.
Vanhempien kanssa tehtävässä perhetyössä hyödynnetään VOIKUKKIA-menetelmää, jonka tarkoitus on vahvistaa sijoitettujen lasten vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta.
Yhteisöllisyys
Lapset rakentavat arkeaan yhdessä aikuisten ja muiden lasten kanssa. Yhteisöllisyys näkyy lastenkodin arjessa muun muassa viikkottaisina kotikokouksina. Jokaisella lapsella on oman kiinnostuksensa mukaan mahdollisuus osallistua esim. retkien, omahoitajapäivien ja juhlapyhien suunnitteluun ja sisältöön. Yhdessä suunniteltu ja toteutettu toiminta kannustaa lapsia sitoutumaan ja tarjoaa työkaluja yhteisen toiminnan kehittämiseen. Lapsi tulee kuulluksi ja on ikätasonsa mukaisesti tärkeä osa suunnittelutyötä. Tärkeäksi perinteeksi ovat muodostuneet myös joulukahvit, jonne ovat tervetulleita lastenkodissa aikaisemmin asuneet lapset. Yhdessä työryhmän kanssa ja lasta kuunnellen pohditaan, mitkä ovat kullekin sopivia ja hoitoa tukevia yhteisöllisyyden toimintamuotoja.
Yhteisöllisyyttä ja kasvatuskumppanuutta edistää myös perhepäivällinen, joka järjestetään Hurtigin lastenkodissa neljä kertaa vuodessa. Perhepäivälliselle ovat tervetulleita lapsen vanhemmat, sisarukset ja muut tärkeät läheiset ihmiset.
Toiminnallisuus
Hurtigin lastenkodissa toiminnallisuus on tärkeä hoitomuoto. Toiminnallinen tekeminen tarjoaa lapselle onnistumisen elämyksiä, vahvistaa itseluottamusta ja taitoa toimia ryhmässä sekä antaa välineitä ilmaista omia tunteita ja ajatuksia. Lastenkodin alakerrassa on iso harrastehuone, jossa on mahdollisuus pelata sählyä, pingistä ja sisäjalkapalloa, nostella painoja ja leikkiä monenlaisia leikkejä. Lastenkodin isolla ja avaralla pihalla on paljon tilaa erilaisiin ulkoleikkeihin- ja peleihin. Läheinen Nuuksion kansallispuisto tarjoaa jokaisena vuodenaikana mielenkiintoisia retkikohteita.
Hurtigissa lasten harrastustoimintaa tuetaan aktiivisesti ja lapsen vointi huomioiden jokaiselle pyritään löytämään mieleinen harrastus ikätovereiden parista. Monipuoliset harratusmahdollisuudet löytyvät lastenkodin läheltä.
Säännöllisesti toteutuneet yhteiset retket ja matkat ovat tärkeitä toiminnallisuuden muotoja. Yhdessä tekeminen lastenkodin ulkopuolella vahvistaa aikuisten ja lasten keskinäistä vuorovaikutusta. Yhdessä lasten kanssa on tehty ulkomaanmatkoja, laskettelureissuja pohjoiseen, vietetty ikimuistoisia mökkiviikonloppuja ja seikkailtu saaristossa telttamajoituksessa nuotiosta ja luonnonrauhasta nauttien.
